MBARJAARI NYALDE DARNGAL


Hande mi yidi mi wolwane ko wi’ete mbarjaari. Nyalaade al-kiyooma, koo boo nyalaade Yawmul-kiyaamati, dum nyalaade darngal. Dum saa’i IIsa Almasiihu loroto duniyaaru ndu’u, bee teddungal ngal Allah Jawmiraawo hokki mo. Dum nyalaade loraaki IIsa Almasiihu haa duniyaaru. Yimbe fuu ngi’an mo. Ummaatooje fuu ngi’an teddungal ngal Allah Ceniido hokki Almasiihu. A yi’an mo bee teddungal ngal o hebi diga Allah Jawmiraawo. Nyalaade maajum on a jabata ngeenaari kuude maada. Dum nyalaade maajum on Jawmiraawo warjoto ma fodde kuude maada nder duniyaaru ndu’u. Allah Jawmiraawo nelan IIsa Almasiihu nder duniyaaru, haa o warjo koomoy neddo fuu fodde kuude muudum. O waran, o jogoto mbarjaari mboonndi haa junngo nyaamo maako. O jogoto mbarjaari kallundi boo haa junngo nano. Salotoobe mo fuu, o warjoto be mbarjaari kallundi! Ammaa nuddinbe mo, hoolotoobe mo bee goonga fuu, o warjoto be mbarjaari mboodndi. O hokkan be saare salaaman, o hokkan be nokkuure jam haa be njoodo nder maare haa foroy. Nuddinbe Allah Jawmiraawo bee bernde goongaare fuu, to IIsa Almasiihu wari, be meetataa maatugo domka. Be meetataa maatugo weelo. Be meetataa maatugo nguldum naange boo. Ngam annabi IIsa Almasiihu laatoto gaynaako mabbe. O yahran be haa ceebooje ndiyam geetam. Allah boo woostan gondi diga gite mabbe.>> Ammaa an, mbarjaari ndiye o warjoto ma nyalaade maajum? Do on a hiimata hakkunde ma e Allah diga hande. A don joodi nder duniyaaru ndu’u bee hakkiilo maada. A don feesi nder maaru bana a yidi boo. Ammaa ngeenaari ndiye, mbarjaari ndiye Allah Jawmiraawo hokkata ma nyannde al-kiyooma? Dum Allah Ceniido on hokki IIsa Almasiihu baawde maajum. Kanko on jo’ini IIsa Almasiihu, haa o laato hakkundeejo. IIsa Almasiihu woni hakkuunde Allah e yimbe duniyaaru. Kanko woni hakkundeejo meeden. Kanko woni sulhu meeden boo. Nyalaade waran haa Allah nela mo nder duniyaaru ndu’u, haa o warjo koomoy fodde kuude muudum! Kanjum Linjiila wi’i: <> (1Tim.2.5-6,) Allah wadi IIsa Almasiihu dimdinoowo yimbe. O wadi mo Kisnoowo duniyaaru! Almasiihu on habbi alkawal hakkunde Allah e yimbe. Dum don windi haa Linjiila bana ni: <> <> (Ibr.8.6, 9.15,) Almasiihu loroto duniyaaru ndu’u haa o warjo ma!
Ammaa mbarjaari ndiye o warjoto ma nyalaade maajum? Ngam aawdi ndi a aawi haa ngesa ma, kayri on a sodata. To a aawi biriiji, kanji a uftata. Deftere wi’i haa Gal. suura 6.7-1O, <> Allan accataa ma a fijira mo. Ko a aawi kanjum boo a sodata. Waato ko a wadi nder duniyaaru ndu’u fuu, ngeenaari maajum on a jabata nyalaade ummitineeki. Allah Jawmiraawo jo’ini koomoy fuu nder dumiyaaru ndu’u. Koomoy fuu woodi kaliifaaku ngu o halfini mo. To a mallumjo, to a moodibbo, to a jawro. Dum Allah Jawmiraawo on jo’ini ma. Koo to a piloowo, koo to a demoowo, anndu fakat Jawmiraawo on jo’ini ma. A joodataako foroy nder duniyaaru ndu’u boo. Ammaa Allah Jawmiraawo ta’ani ma neebuki ma nder maaru. Naa an jo’ini hoore ma, ammaa dum Allah on jo’ini ma. Kanko on jo »ini ma a daro darnde nde a dari. Kanko on hokki ma kaliifaaku ngu a woodi. To a debbo malla to a gorko, to a derkeejo malla to a nayeejo, dum Allah Jawmiraawo on ta’ani ma balde maada haa duniyaaru. To a baaba saare, malla to a daada saare. Anndu dum Allah on jo »ini ma. Kanko on yeedinta ma. To risku a mari, dum Allah on hokki ma. To sembe a woodi boo, dum Jawmiraawo on hokki ma sembe maajum. Walaa ko a hebi bee dabare ma malla bee sembe ma. Ngam Allah woodi baawde haa dabare e sembe maada laato meere. Kanjum mbiimi: A don yeedi ngam barka Jawmiraawo. Ammaa nyalaade waran haa o yamte ko a huuwi fuu. Too, mbarjaari ndiye o warjoto ma nyalaade loraaki IIsa Almasiihu? Woodi balndol feere ngol IIsa Alamasiihu wolwani yimbe. O wolwani be ngol ngam haa O faamtina no be njogirta kaliifaaku mabbe. Balndol maajum faamtinan ma no a jogirta kaliifaaku ngu Jawmiraawo halfini ma an boo. IIsa Almasiihu wolwani yimbe maajum O wi’i be: <> Do woni balndol ngol annabi IIsa Ruuhunlaahi wolwani yimbe ngam hollugo be kaliifaaku mabbe. Kanjum mbiimi: Mbarjaari ndiye Jawmiraawo warjoto ma nyalaade timmuki duniyaaru?

IIsa Almasiihu wi’i haa Linjiila: <> (W.Yuh.22.12-15,) Haa nokkuure feere nder Linjiila boo, IIsa Almasiihu wi’i: <> Nyalaade e saa’i dume on be anndaa ? Dum nyalaade timmuki duniyaaru. Yimbe anndaa nyalaade darngal. En anndaa nyalaade maayde meeden boo. Sey Allah Jawmiraawo tan anndi nyalaade darngal e nyalaade maayde yimbe fuu. Nde a anndaa nyalaade darngal, a anndaa boo nyalaade maayde maada, sey a ayna ngam taa nyalaade maajum juhe. Nuddin Jawmiraawo, ngam a anndaa nyalaade koo boo saa’i loraaki IIsa Almasiihu. Nyalaade maajum, to IIsa Almasiihu warti, o tawti ma a don suklani kuugal ngal o halfini ma, barka laatanto ma. Ammaa to laatake, a numi: Jonta Almasiihu neebi wartugo, a fuddi yejjitugo kaliifaaku ngu Jawmiraawo halfini ma, a don nyaama, a don yara mbal bee wuykoobe, nden IIsa Almasiihu jaagordo maada wartan nde a tammaaki, nder saa’iire nde a anndaa boo. O warjoto ma ngeenaari naafiki’en. Ammaa dume woni ngeenaari naafiki’en? Dum kiita ragareeha. Dum nastugo yiite jahanaama. <> (Yuh.5.29) Non IIsa Almasiihu wi’i. Mo kuuwaay muuyo Jawmiraawo fuu, Jawmiraawo hiitoto mo. Ngam maajum taa a laato jaboowo ngeenaari naafiki’en. Taa jabu haa Jawmiraawo tikkane. Taa jabu O warje mbarjaari naafiki’en! Ammaa a nuddina IIsa Almasiihu. Ngam nuddinbe mo fuu semtintaake nyalaade darngal! Jawmiraawo warjoto yimbe fuu fodde kuude mabbe nyalaade darngal. O warjoto ma fodde kuude maada. Ammaa an, wakkati don luttani ma tawon haa a hiima dum, a acca halleende. Nyalaade waran haa Allah nela hakkundeejo nder duniyaaru ndu’u. O nelan IIsa Almasiihu, Kanko on warjoto ma. Ammaa to wari, mbarjaari ndiye warjoto ma nyalaade maajum? O warjoto ma mbarjaari naafiki’en na, malla o warjoto ma mbarjaari mboodndi? Do on a hiimata hakkunde ma e Jawmiraawo diga hande. Allah barkidine ngam barka IIsa Almasiihu!